Valkea maa

Kaikille isille

Tervetuloa talvi

Vapaapäivänä on valmistauduttu talveen. Fiilistelin ja varustauduin lakeuden tuuliin toppatakilla ja pipolla, oli vähän liikaa, sen verran kovalla sykkeellä touhusin muutaman tunnin. Kanttasin istutusalueiden reunoja, kitkin rikkaruohoja ja tuskailin heinätursakkeiden kanssa, moottorisahaa olisi melkei tarvittu, tosi tiukkaan olivat itsensä saattaneet tyrnipensaiden juurille. Räystäiden tyhjennys on aloitettu, kompostorit kertaalleen  osittain tyhjennetty,  vesiallas on vielä tyhjentämättä ja onhan tuota muutakin mutta olkoot tälle syksyä. Lumi voi tulla. Saunottu on vielä pihasaunassa, edelleen lämpenee vajaassa tunnissa löylykelpoiseksi vaikka seinähirret alkaneet jo viilentyä. Mukava seurata mihin saakka vuotta tunnelmasauna palvelee.

Syystuulia

Yläkuvat elosyyskuun vaihteesta. Kivimuurin tekele tällä hetkellä. Sataa sataa  ropisee, laastin levitys ei etene;-)

Vapaa

Istun keittiössä kahvikuppi kädessä ja katselen ulos. Linnut ovat kokoontuneet. Pihapuissa on kymmeniä lintuja, eivät pysy hetkeäkään paikoillaan, on vaikea erottaa lajeja. Erotan ainakin punarintoja, västäräkkejä, keltasirkkuja, talitiaisia ja peippoja. Tytär julisti alkuviikosta olevansa pölypeippo kun oli ensin vetänyt vyötärönsä ympärille pakkauskuplamuovista hameen:-) Kohta piha hiljenee, ja linnut lähtevät vapaina lentoon kohti parempaa ja lämpimämpää. Syksy on saapunut ja pihatyöt etenevät hiljalleen, en jaksaisi enää. Odottelen syyskuun lomaviikkoa, jospa virta siihen mennessä palaisi.

Akvaario

Tänään oli varaston siivouspäivä. Mistä näitä tavaroita tulee... Kun jostain on maksanut sitä jemmaa pahan päivän varalle. Olisi ollut kovasti tarvetta rakennustavaroiden kierrätyskeskukselle, otin selvää lähimmästä paikasta, matkaa yli 100km.  Oli liian kaukana. Kuomuperäkärry täyttyi ääriään myöten, osa tavaroista nousi vintille, osan koti piti luovasti ratkaista. Luovan kodin löysi pihatuvan valmispiipun palat, olkoot kukkien koti ensi kesänä. upposivat multaan. Tytärkin löysi luovuutensa, ja teki kaipaamansa akvaarion.

Kaunotar

Ensi kertaa meidän pihalla tämä kaunotar. Samaan aikaan tämän kesän ensimmäinen suruvaippa liihotteli ohi ja muistutti surun sumusta joka pitkään kulki rinnallani, erityisesti menneen kevään ja kesän. Rakas ystäväni menehtyi sairauteensa kesälomallani, onneksi on puutarha jonne saan ikävääni purettua. Hautavihkoon valitsin valkoisia ruusuja, niitä tahdon vielä pihalleni muistoksi pitkästä ystävyydestä. Surusta huolimatta elämä on kaunis, niinkuin neitoperhokin.