lauantai 27. elokuuta 2011

Akvaario



Tänään oli varaston siivouspäivä. Mistä näitä tavaroita tulee... Kun jostain on maksanut sitä jemmaa pahan päivän varalle. Olisi ollut kovasti tarvetta rakennustavaroiden kierrätyskeskukselle, otin selvää lähimmästä paikasta, matkaa yli 100km.  Oli liian kaukana. Kuomuperäkärry täyttyi ääriään myöten, osa tavaroista nousi vintille, osan koti piti luovasti ratkaista. Luovan kodin löysi pihatuvan valmispiipun palat, olkoot kukkien koti ensi kesänä. upposivat multaan. Tytärkin löysi luovuutensa, ja teki kaipaamansa akvaarion.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kaunotar

Ensi kertaa meidän pihalla tämä kaunotar. Samaan aikaan tämän kesän ensimmäinen suruvaippa liihotteli ohi ja muistutti surun sumusta joka pitkään kulki rinnallani, erityisesti menneen kevään ja kesän. Rakas ystäväni menehtyi sairauteensa kesälomallani, onneksi on puutarha jonne saan ikävääni purettua. Hautavihkoon valitsin valkoisia ruusuja, niitä tahdon vielä pihalleni muistoksi pitkästä ystävyydestä. Surusta huolimatta elämä on kaunis, niinkuin neitoperhokin.

Suoja


Sauna on ollut juhannusaatosta käytössä. Kiukaan suojaukset näyttävät lopullisinä tällaisilta. Kaksinkertaiset lujalevyt, ilmaraot joka suuntaan, metalliholkit ilmarakoja varmistamassa ovat 3senttiset. Suojaetäisyys lauteisiin varmistettiin kivipaadella. Koska saunomme hirsisaunassa, osattiin huomioida hirren eläminen ja katon suojalevy asennettiin sellaisen välimatkan päähän seinän lujalevyistä että pieni painuminen ei aiheuta katastrofia;-) Oven sisäkarmit kuumenevat saunoessa jonkin verran mutta eivät ole tummuneet ollenkaan. Jos työskenneltäisiin uudellen Kontion Kaislan pohjapiirusten kanssa niin suurentaisin saunaa entisestään. Tässä muokatussa mallissamme levensimme kurkihirren molemmin puolin mallia +50cm (1m yhteensä), muistelen että lisälevennys ei olisi ollut enää mahdollista, mutta sitten varmaan pituuteen olisin ottanut lisää, ei olisi niin senttipeliä noiden saunan suojaetäisyyksien kanssa.
Sauna lämpenee noin kolmessa vartissa ja siinä vaiheessa kun pitäisi veden kanssa läträtä niin vesisäiliön vesikin on ehtinyt lämmetä. Saunomisen alussa saa vesisäiliön vedestä raikkaat herätyssuihkut.

torstai 11. elokuuta 2011

Kerrankin ajoissa


Sattui vapaapäivä hyvälle päivälle, ensimmäistä kertaa syksyn kukat hankittu ajoissa.

tiistai 9. elokuuta 2011

Kellarimuuri


Sovellan kellarin muurintekoa ihan omalla kaavalla, intuitiokaavalla. Onneksi naapurista löytyi suomentaja muusisäkille joka jäi muurarilta, se on kuulemma muurauslaastia. Mukavat nelisensataa kiloa jäljellä. Säkki rumentaa maiseman, eikä inahdakaan paikaltaan ennenkuin on reilusti vähentynyt. Yli kolmesataa kiloa pitäisi käyttää että jaksetaan kantaa latoon loput muusit talveksi. Jotta joskus päästään heittämään hyvästit säkille oli urakka aloitettava. Kehittelin kaavan jossa kellarin reunustalle keräsin ensin isoja kiviä ulkoreunaan, niiden taakse  sekamelska pikkukiviä, sepeliä ja laastia, väliin pari rautaputkea ja toiselle reunalle taas hiukan isompia kiviä. Laasti on sen verran työlästä käsitellä että poraan kiinnitetty laastivispilä tahtoo pyörityskierroksien jälkeen löystyä niin paljon että irtoaa. Hiukka hidastaa tekemistä kun jokaisen ämpärin sekoittamiseksi täytyy kiristellä vispilää useamman kerran. Mutta kun millään en haluaisi investoida tälle syksylle enempää, niin sinnittelen ja selviän.

Illan valossa



perjantai 5. elokuuta 2011

Tauteja ja sitkaita

Tähän kesään mennessä pihan asukeista vain marjapensaat ja omppupuut ovat saaneet tuta höttiäisten armeijan. Kuluvana kesänä tosi moni höttis on tehnyt pesänsä tontille. Isotöyhtöangervoja on istutettu neljä, yhdessä niistä viime kesänä muutamat lehdet jotenkin näivettyi ja mustui, mutta en löytänyt yhtään ahdistavaa elukkaa niistä. Tänä vuonna pensaista nousi vain yksi, muut kupsahti, tuollain vaan, hyvästejä eivät viime kesänä jättäneet, mistä sen nyt tietää mikä niillä mätti. Kaiken piti olla meidän välillä ihan ok. Eilen huomasin että alapellon koivuangervotkin ovat jotenkin oudot, toinen pensaista melkein kuollut, kuivat lehdet ja ihme seittihöttöä pitkin pensasta. Toisessakin pensaassa vähän alkua. Guuggeli on ihme keksintö, kirvojen lisäksi kasveja vissiin vaivaa punkki tai joku semmonen, ne tekee kuulemma seittiä. Mäntysuopaa, toluu ei mitään löytynyt kaapista, menee ensi viikolle ennenkuin pääsen käsiksi höttiäisiin. Onkohan mun pihassa jäljellä kohta enää mitään... Millaisiin ansoihin ne höttiäiset menisi, jos yön värkkäilis pikku kuoppia niille...
Tää toinen ei oo höttiäinen mutta höttiäiseen verrattava, ahdistusmäärältään siis. Peltokorte ei oo ikänä tullut aiemmin pihalle, en ole edes tiennyt sellaisesta mitään, ennenkuin tänä kesänä. Pihatuvan ympärillä, rajaojaa reunustaa pihlajat ja mökinangervot ja peltokortteet. Jostain ojan penkereeltä levisivät. Niillä on ihan tautiset juuret, vaikka puolen metrin (melkein) syvyydeltä kaivat juuret pois, niin se ei kortetta paljoa hetkauta, iskee vastaiskun ja päättää nousta oikein voimalla. Kun löytäis jonkun maanpeitekasvin joka päihittäis kortteen niin ostaisin syksyllä alemyynnistä tuon ojanvarren täyteen niitä.

Kantapään kautta

Ettei kesä olisi mennyt pelkässä mullan levityksessä ja rikkaruohoissa niin piti uurastaa vähän rakenteiden kanssa. Ikkunan vuorilaudat asennettiin joskus syksyllä, rakennustapaohjeessa mainittiin smyygilistojen käyttö tarvittaessa, ohjeisiin oli liitetty käsin piirretyt ohjekuvat. Sen mukaan muka tehtiin, mutta ei sitten tehtykään.
Keväällä ihmeteltiin miten ylä- ja reunasmyygilistojen väliin on syntynyt rako, painunut hirsi oli jossain kohtaa tehnyt tepposet. Ajateltiin että olkoot kesän katsotaan joskus myöhemmin. Sitten tulivat kimalaiset, yksi toisensa jälkeen löysivät mukavan pesän jostain sieltä syvältä, sinne niitä meni, surina vaan kuului. Hankittiin ampiaissuihketta ja kolmen päivän ajan suihkuteltiin. Lopulta pystyttiin irrotamaan listat ja tarkistamaan missä meni pieleen. Smyygilistat oli asennettu koko leveydeltään parin sentin matkalta ikkunakarmin päälle, ja kun hirsi sanoo rätätätä niin se alkaa vääntämään listaa joka ei elä sen kanssa samaa elämää. Kantapään kautta taas opittiin raksamiehen tavoille. Smyygi poistettiin ja sen leveydestä otettiin muutama sentti pois ja asennettiin uudelleen, nyt ikkunan yläosaan karmin eteen. Ja kesä voi jatkua., vaikka viilenee, ohitan olankohtautuksella ja odottelen uutta lämpöaaltoa. Kohta se tulee.

Kotilyhty

Syksyn hämärtyville illoille tehtiin lyhdylle koti.