maanantai 19. tammikuuta 2009

Kevät tulee

Postilaatikosta napsahti viime viikolla siemenkuvasto, ihan mahdottomasti vaihtoehtoja, minäkin surutta vetelin rakseja pitkin sivuja, kunnes lopulta muistin ettei ole paikkaa missä esikasvattaa. Onneksi tuli tuossa vaiheessa mieleen, siinä sitä oltaisiin oltu kummissaan ja isäntä ihmeissään, kun olisin pikkuruisia astioita kiikutellut pitkin kotia ja etsinyt luonnovaloa sekä lämpöä. Viime kesänä tilasin myöhässä muutamat siemenet joita tuolla kaapissa on nyt säilötty ja odotettu sitä kevättä, josta niin paljon puhutaan.
Sembramännyn siemeniäkin uskalsin hankkia, olisi mahtava sanoa kolmenkymmenen vuoden päästä kyläilijöille että "kasvattelin itse nuo siemenestä" ja osoitellut puolihuolimattomasti pellon reunalle jossa kasvaisi kymmeniä mahtavia mäntyjä alppiruusut juurillaan. Sitä odotellessa haaveilen ja aloittelen pienemmistä ja nopeammin etenevistä pihatöistä.

Ensi kesän tavoitteena on pihakaivon rakennus nykyisen kasvimaan keskelle, kasvimaata pitäisi siksi laajentaa, ja aidata osin harmaalla laudalla saisi vähän tuulen voimaa heikennettyä ja suojaa. Lisäksi aidan suojiin olisi hienoa saada jonkunmoinen taso valmiiksi niiden tuhansien taimien ruukuttamiseen sitten joskus kun on se taimenkasvatushalli. Mutta jos saisi nyt valmiiksi niin helpottaisi myöhemmin;-) ja voisihan sitä pöytää käyttää vaikka porkkanoiden lajitteluun tai mihin vaan, näyttävät lehtien sivuilla niin kauniilta, ne sellaiset pöydät joissa saviruukut kauniisti hyllyillään ja työvälineet nätisti koukuissaan ja kastelukannu oikeassa asennossa. Se vaan näyttää nätiltä ja haluaisin samanlaisen.

Pihakaivon ja kasvimaan lisäksi pitäisi siistiä pihalta pellolle johtavan polun reunat, kun kerran on paahteinen paikka niin suunnittelin kivikkoistutuksia, jokunen havu ehkä vuorimänty korkeimpana ja muita istutuksia kaveriksi.

Sen lisäksi puutarhajätteiden kompostialue pitää aidata harmaalla laudalla, hankkia parit isot kompostorit ja muutama pensasruusu aidanteen eteen. Herukkapensaiden paikka pitäisi vaihtaa jonnekin reunalle, mitähän ne tykkäisivät perunamaan vieressä olemisesta, nyt ne ovat kuitenkin tiellä kun teen rajaojaa myötäilevan istutusalueen. Voi kunpa lämpenisi pihalla ja olisi toukokuu, en millään malttaisi odottaa. Suunnitelmatkin ehtii muuttua vielä moneen kertaan.

Kaivurimieheltä pitäisi varmaan kysyä olisiko se huhtikuu jolloin kannattaisi kaivaa kaivo vaiko jo aiemmin, maa tahtoo olla sillä paikalla niin tulvainen keväällä, että kantaakohan tuo maa ellei ole pakkasen puolella mittarit...

tiistai 13. tammikuuta 2009

Linnun elämää

Pajulintu
Leppälinnun poikanen

Kivitasku


Kirjosieppo



Keltasirkku




sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Lasten leikkipaikat


Koska meillekin tuli talvi, seuraavat kuvat on otettu jo aiemmin.
Isännällä leikkasi, löysi vanhan lasten jousipyssynsä itse aikoinaan tekemine nuolineen ja halusi antaa pojan kokeilla pellolla. Erinomainen maalitaulu.

Päätettiin tehdä kunnon keinu, joka ei pienistä paikallisista tuulista keikahda eikä lasten supervauhdeista. Aika jämäkät pohjatyöt. Valmiista keinusta kiipeilyverkkoineen olisi ollut kuvia, mutta lastensuojelullisista syistä, otan uudet kuvat ilman lapsia, kunhan kevät koittaa.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Maakellari




Maalla asuessa täytyy olla maakellari, näin päättelimme ja laitoimme toimeksi. Takapihalta, jonne aurinko ei juuri paista, löysimme sopivan paikan puiden alta maantasaiselle valmiskellarille. Pohjatyöt teimme valmiiksi syksyllä 2006, valmis kellaripaketti laskettiin paikalleen kesän alkaessa 2007. Kellarin seinät ja katto kalkittiin sisältä, puuhyllyt tehtiin jämälaudoista ja sähköt vedettiin. Puuttui enää "ulkoverhoilu" ja suuri sato...


Maisemointityöt ovat hyvällä mallilla, sadon kanssa vähän niin ja näin. Perunasatoa saimme menneenä kesänä sen verran että vieläkin on syötävää, hyllyillä on anopin tuomia mehua ja lämpömittari, joka ulkolämpötilan laskiessa lähemmäs -20 astetta laski uhkaavasti +1 asteeseen, mutta siihen jäi. Luotamme pärjäävämme ilman sähköistä hökötystä. Ensi syksyn haaveena olisi saada muutakin kuin perunaa säilöttyä, muuten tulee liian kalliiksi investointi tuohon betonimöykkyyn. Suuren sadon toivossa puutarha- ja hyötytarhakirjojen lueskelu aloitettiin jo jouluaattona, kiitos asiansaosaavalle joulupukille. Onneksi on aikaa tehdä tuottavuusstrageioita.


tiistai 6. tammikuuta 2009

Etenee...






Pihan puolen helteisin seinusta johon aurinko porottaa aamusta alkaen on löytänyt omat kasvinsa, kolmen vuoden aikana tapahtuneet muutokset jo näkyvät.

Vasemmalla pensashanhikkirivistö valkoisena, seinustan vieressä sammalleimu, tulikellukka ja verikurjenpolvi. Näiden väliin jäävälle "polulle" on suunnitteilla liuskekiveys, ellen saa totetuskelpoista ideaa pellon reunalla nököttävistä tuhansista kivistä. Mietityttää miten niistä saisi riittävän tasaisen.



Elokuun tunnelmaa



Näitä värikylläisiä tunnelmia ihailin elokuussa 2007.
Yläkuvassa lännenheisiangervoja. Alakuvassa etualalla norjanangervot ja taustalla tyrnit.

Metsäinen peltotontti


11 vuotta sitten mieheni ja minun ajatuksiin tuli ensimmäisen kerran tämä pellon reunassa metsän siimeksessä oleva tontti. 2005 kesällä istutimme ensimmäiset taimet pihallemme, istutustyö jatkuu... Pihapiirimme koostu muutamasta pienestä pellonpalasta sekä metsiköstä eri puolilla taloa. Rikkautenamme pihapiiristä puretun heinäladon harmaat upeat laudat, heinäseipäitä ja järjetön määrä erikokoisia, ja -värisiä kiviä, niistä on puutarhaunelmat tehty.