tiistai 5. huhtikuuta 2011

Rantatien maisemat

Tein viime viikolla lyhyen mutkan entisiin lähimaisemiin. Olin taksissa matkalla lentokentältä Järvenpään keskustaan. Sydämessä läikähti lämpimästi kun Hyrylän keskusta jäi taakse ja silmien ohitse vilahti aivan liian nopeasti Järvenpääntien maisemat. Tuusulan rantatien kohdalla sydän melkein pysähtyi, olisi niin mieli tehnyt sanoa kuskille että ajaisi rantatien kautta, hitaasti, oikein hitaasti. Niihin maisemiin en väsy ikinä, voisin kävellä ja pyöräillä sitä tietä edestakaisin vaikka kokonaisen viikon. On niin paljon kaunista. Rakennuksia, pihoja, istutuksia, tunnelmia, mennyttä elämää.
Mutta en sanonut kuskille mitään, huokailin vain hiljaa ja yritin imeä siitä vierustien varrelta kaiken mitä ehdin niiden muutamien ohikiitävien minuuttien aikana.
Sellaisen samanlaisen tunnelman haluaisin omalle pihalleni, että voisin huokailla kaiket päivät kauneudesta, ilosta ja mielenrauhasta. Mutta sen on mahdotonta, ei Tuusulan Rantatien tunnelmaa voi kopioda. Mutta niitä pieniä hetkiä yritän napata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tähän voit jättää ajatuksiasi.