Aika

Tänään sen päätin. Ensi kesänä olen hissukseen ja nautin olemisen sietämättömästä keveydestä. Monta vuotta hurjana tekemistä kesäisin, jos nyt pitäisin välivuoden ja nauttisin kaikesta siitä kauniista mikä on ympärillä. Mutta kun on vaan niin vaikeaa olla, tuntuu että pää vie suunnitelmasta toiseen ja kädet tekevät minkä ehtivät. Kun yksi homma on puolessa välissä, pitää saada jo toinen tai kolmaskin siihen rinnalle. Vai onkohan se sisäänrakennettua että sen kuuluukin mennä niin, että tekee minkä käsistään ehtii. Mutta vain kesällä, talvella en tee mitään, en hiihdä enkä luistele ellei vastuu paina liian kovasti tai suostuttelu toimi. Tämä talvi on poikkeus, ei meillä koskaan ennen ole talvisin ollut mitään projektia kohti unelmaa. Tänä talvena säädetään tuo piharakennus loppuunsa, tapani mukaan minä kuvittelen että kylpy valmiina jouluaattona, armaani mielestä toukokuussa. Heti ja ajan kanssa. Kiire ja lepo. Yritetään yhdistää. Sisäkaton tekijälle soitettiin, tulee marraskuun alussa. Ei tarvitse itse opetella kaikkea.