sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Kaikkien kanssa ei vaan synkkaa



Joka vuosi jotain kiusaa, viisi vuotta on herukat ja karviaiset tuhottu, niin että tänä kesänä olevat kaksi melalahtea ovat ensimmäistä kokonaista kesäänsä meillä. Joku höttö on iskenyt näihinkin ja minä luovutan, vaikka vaihdan paikkaa, taimia, maata ja kärsivällisyyskerrointa niin aina se iskee jossain vaiheessa kesää. Tähän saakka on kärsitty pääosin karviaispistiäisestä, tänä vuonna se on jotain muuta osa lehdistä ruskettuu, osa marjoista näivettyy. Ja ketut, että tympäsee. Yhtenä vuonna lähetin kuvat kasperi.netin kautta arvioitavaksi, ja sain vastauksetkin, mutta taas uudet oireet.
Omenapuista on lähetetty mananmaille näiden seitsemän vuoden aikana 2, nyt pirjassa näyttää olevan sama tauti kuin melalahdessakin, lehdet alkaa ruskettumaan liian aikaisin. Vielä yksi viikko lomaa ja saman verran aikaa selvitellä mikä niitä vaivaa, eikö ne tykkää olla meillä...
Ensimmäistä kertaa kesäpikkusydän voi huonosti, kai nuo on kirvoja jotka villinneet perennat, mutta eivät ole onneksi tarttuneet vieressä oleviin tornionlaakson ruusuihin eikä hopeatäpläpeippiinkään.
Pikkusydämen kanssa samannäköisesti voi aivan eri puolella pihaa oleva komeamaksaruoho ja vieressään oleva muutama akileijan taimi. Hermostuksissani lapion kottikärryyn taimet ja kaadoin pihan perälle  metsän rajaan. Varret oli täynnä kirvoja ja jotain ihmeseittiä varren ympärillä. yäk yäk yäk

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tähän voit jättää ajatuksiasi.