Ruusulaakso

Ei tuo nyt ihan ruusulaakso ole mutta kuulosti paremmalta, jotenkin utuisemmalta ja ammattilaisemmalta. Ajatuksenjuoksuni menee joskus niin nopsaan ja aidat ylittäen etten itsekään aina muista ne jutut menee. Mutta ajatus ruusuista sai alkunsa tosi kaukaa... ja kummallisen mutkan kautta.

Kaikki alkoi kuluneella viikolla kun armas mieheni toivoi minun tyhjentävän kariketynnyreitä jotta hän saisi niitä vapaiksi uusien risukasojen karikkeistamista varten, vai miksi sitä nyt kutsutaan. Nappasin tynnyrit ja sanoin että, hetkessä tehty paikka on jo valmiina, ja lähdin kasvimaalle. Kasvimaalla taas huomasin että kohopenkkien väliset polut täytyykin ensin putstata rikkaruohoista ennenkuin voin lisätä kariketta entisten päälle. Siinä siistiessä sain mahdottoman hyvän ajatuksen tehdäkin osa käytävistä laattakivistä, joita tontin kivikasoja läpikäymällä löytyisi varmasti kohtuu helposti, kuivalaastisäkit ja laastivispiläkin olivat valmiina varastossa... no eihän tynnyrit niin nopeasti tyhjentyneet kun oli tuota oheistoimintaa, kivikäytävää, maanpoiskärräystä, kivituhkan tilalle tuomista ja niitä kiviäkin piti etsiä. Ja mies huuteli välillä joko niitä tynnyreitä vapautuu!! Älä nyt hermostu tulossa on, kohtapuoliin...Kunhan tässä joutaa.

Lopulta sain tynnyrit tyhjennettyä ja laattakäytävääkin aloitettua, mutta sitten alkoi kyteä ajatus josko tuon ison männyn juurelle rikkaruohojen tilalle olisin istuttanut juhannusruusun. Ja tehnytkin tuosta ruskoliljojen ja sitä ympäröivästä alueesta hempukka-alueen, valkoista, vaaleanpunaista , rosaa, mutta sitten nuo liljat pitäisi siirtää. Aah menee taas isoksi jutuksi kun pienesti yritän jotain tehdä.

Miehellekin ehdin luvata (tai puoliksi) että vasta syyskuussa tulee seuraavan kerran menoja istutusten suhteen, silloin en vielä tiennyt että paikallisella taimistolla alkoi jo alemyynti. Ihan matalalla profiililla yritin tänään siellä piipahtaa, mielessä valkoiset hempukat. Taimilaatikon yritin maastouttaa varaston sivuseinälle.